Kissan piiloutumisen luonne ja omistajien huolet
Ruokapöydän alta kuuluu pehmeä tassun läpsäys, ja tuolin varjossa vilahtaa häntä. Kissan maailma on yhtä aikaa julkinen ja salattu: keskellä seurustelua se voi vetäytyä sohvan taakse, kylpyammeen alle tai suureen pahvilaatikkoon, kuin sulkisi oven muulta maailmalta. Kissat osaavat piiloutua taitavasti, eikä niitä välillä näy päiviinkään — siksi piiloutuminen hämmentää monia omistajia. Milloin piilossa olo on vain normaalia kissan elämää, ja milloin tilanteeseen kuuluu suhtautua huolestuneesti?
Kissan piiloutuminen lajille ominaista turvankäyttöä
Kissaa ei voi komentaa pois piilosta, eikä piiloutuminen ole merkki tottelemattomuudesta. Kissojen vaistot periytyvät luonnosta, jossa saalistajat tarkkailevat jatkuvasti ympäristöään — korkeilla ja ahtailla paikoilla on oma merkityksensä, sillä niissä kissa on näkymättömissä ja turvassa äkillisiltä tapahtumilta. Piiloutumalla kissa hallitsee itse, milloin altistuu äänille, liikkeille ja hajuille. Erityisesti vieraiden ihmisten, muuttojen ja muiden arjen muutosten yhteydessä piiloutuminen käynnistyy helposti — myös rohkea ja sosiaalinen kissa saattaa hakeutua piilopaikkaan, kun arjessa tapahtuu jotakin poikkeavaa.
Piilopaikan valinta kertoo kissan olotilasta
Kaikki piiloutuminen ei ole samanlaista. Oleellista on, millaisen piilopaikan kissa valitsee ja kuinka usein se sinne hakeutuu. Jos kissa loikkaa toisinaan kirjahyllyn päälle nukkumaan, on kyse usein rauhoittumisesta: korkealta tarkkailu on sekä valppautta että palautumista stressistä. Sen sijaan, kun kissa hakeutuu jääkaapin taakse, kylpyammeen alle tai paikkaan, josta se ei pääse omin avuin ulos, omistajan pitää olla tarkkana. Tällaisiin ahtaisiin ja vaikeapääsyisiin paikkoihin hakeutuminen kertoo usein voimakkaasta stressistä, kivusta tai äkillisestä muutoksesta. Uudessa kodissa ensimmäiset pari vuorokautta piilossa on vielä normaalia, jos syöminen, juominen ja hiekkalaatikolla käynti onnistuvat. Pidempi piilossaolo, joka katkaisee normaalit rutiinit, kannattaa ottaa vakavasti.
Ruokahalu ja hiekkalaatikolla käynti paljastavat piiloutumisen syyn
Kissa ei osoita kipuaan suoraan, mutta ruokahalu ja hiekkalaatikon käyttö paljastavat paljon piiloutumisen taustasta. Jos kissa käy syömässä ja vessassa öisin, mutta pysyttelee muuten piilossa, kyse on todennäköisesti stressireaktiosta. Jos taas kissa ei liiku piilostaan ollenkaan — ruoka koskemattomana, juomakuppi täynnä, hiekkalaatikolla käymättä — asia vaatii heti huomiota. Kissat eivät kestä nestevajetta hyvin, ja jo vuorokauden syömättömyys voi aiheuttaa rasvamaksaongelmia erityisesti ylipainoisille. Myös ulosteen puuttuminen parin vuorokauden ajan kertoo elimistön kuormituksesta, joka ei enää ole normaalia sopeutumista.
Kodissa tapahtuvat muutokset laukaisevat piiloutumista
Kodin pienetkin muutokset — huonejärjestyksen vaihtaminen, käyttämättömän huoneen avaaminen, uuden perheenjäsenen saapuminen — voivat nostaa kissan valppautta nopeasti. Jokaisella kissalla on yksilöllinen sopeutumistapa: osa tottuu uusiin ääniin ja hajuihin nopeasti, toiset tarvitsevat päiviä ennen kuin rohkaistuvat esiin. Vieraat hajut, uudelta hoitajalta tuoksuvat vaatteet tai vieraassa kodissa asuminen voivat laukaista pitkänkin piilovaiheen. Jos kissa viedään hoitopaikkaan, kannattaa mukaan ottaa tuttu viltti tai raapimispuu — omat hajut tukevat turvallisuuden tunnetta. On tärkeää, ettei kissaa yritetä pakottaa pois piilosta, vaan annetaan sen tulla esiin omaan tahtiinsa, esimerkiksi ruoan, leikin ja tutun esineen avulla.
Milloin kissa tarvitsee apua piilopaikasta
Vaikka kissan piiloutuminen ei useimmiten vaadi toimenpiteitä, on tilanteita, jolloin omistajan pitää toimia. Jos kissa hengittää raskaasti, vaikuttaa apaattiselta, ei liiku yli vuorokauteen tai piiloutuu paikkaan, josta ei pääse itsenäisesti pois, kyse voi olla sairaudesta tai loukkaantumisesta. Myös pitkät piilossaolot ilman taukoja, kokonaan kadonnut ruokahalu ja leikki-innottomuus ovat merkkejä, jotka eivät kuulu normaaliin sopeutumisvaiheeseen. Näissä tilanteissa kannattaa ottaa yhteyttä eläinlääkäriin tai asiakastukeen saadakseen ohjeita jatkotoimiin. Tärkeintä on varmistaa, että kissa saa rauhaa mutta myös mahdollisuuden tulla esiin silloin, kun on siihen itse valmis.
Normaali ja huolestuttava piiloutuminen – erot kissan käyttäytymisessä
Jokainen kissa piiloutuu joskus. Olennaista on erottaa, liittyykö piiloutuminen muuttuviin rutiineihin vai esiintyykö samalla muita käytöksen muutoksia. Jos kissa tulee kuitenkin lelujen ja tuttujen äänten houkuttelemana esiin, vaikka viihtyisi välillä piilossa muutoksen jälkeen, kyse on yleensä hitaasta sopeutumisesta. Jos taas kissa välttelee jatkuvasti kontaktia, ei reagoi tuttuihin ääniin eikä tule arjen rutiinien perässä, kyse voi olla syvemmästä arkuudesta tai kivusta. Oman kissan käyttäytymisen tuntemus on ratkaisevaa: jos piiloutumiseen liittyy poikkeamaa ruokailussa tai yleinen vaisuus, tilanne vaatii huomiota. Nopea paluu normaaliin ei ole vaatimus, mutta ajan, tilan ja tarvittaessa eläinlääkärin avun tarjoaminen ovat oikeita keinoja. Piiloutuminen on viesti kissalta — siksi siihen kannattaa suhtautua huolellisesti.